Puoliautiolla saarella keskella ei-mitaan ei tapahdu niin paljoa, etta joka paivasta olisi tarinoita. Siispa tiivistetaan hieman.
Asustettiin paikallisten kylalaisten yllapitamassa resortissa (Fidzilla mita tahansa turistimajoitusta kutsutaan tuolla nimella; ei siis oltu millaan Turtle Islandilla ja maksettu 4000 USD yolta), jossa puitteet ovat melkoisen askeettiset ja jossa eletaan "Fiji time" - minnekaan ei ole kiire, koska mitaan tekemista ei varsinaisesti ole. Ateriat sisaltyivat majoituksen hintaan, koska lahin McDonald's on aika kaukana eika muitakaan vaihtoehtoja ole. Ensimmainen kylmavesisuihku kirpaisi vahan, mutta siihenkin karaistui pian.
Meidan paivat koostuivat paaasiassa kahdesta osasta: aamupalan ja lounaan valisesta riippumatossa makaamisesta ja lounaan ja paivallisen valisesta riippumatossa makaamisesta. Valilla samoiltiin saaren huipulle ja valilla snorklailtiin ymparoivilla koralliriutoilla ja moikkailtiin meritahtia. Saaren toisella puolella oli autioranta, jonka riuttaa kehuttiin kauniiksi. Sita se olikin, mutta ihastelu loppui lyhyeen kun melkein tormattiin Antin kokoiseen haihin. On jotenkin eri fiilis nahda kasivarren mittaisia haita, joista ammattilainen sanoo niiden olevan vaarattomia, kuin nahda yksi jattikokoinen, josta ei ole ihan taysin varma.
Yhtena iltana kylassa jarjestettiin perinteinen kava-seremonia, jossa meille juotettiin kavan juurista tehtya narkoottista litkua. Tytoille tarjoiltiin ensin, etta ne saatiin lahetettya pois nauttimaan perinteinen sormin syotava fidzilainen ateria. Kun paikalla oli enaa miehia, kylan paallikko kertoi, mita varten kavaa oikeasti juodaan: "When the women are gone, we tell two stories: one is the rugby and the other is the pussy".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti