Aamulla kavaistiin netissa katsomassa, miten Belizeen oikein paasee. Tunti myohemmin oltiinkin jo hikisessa vanhassa jenkkikoulubussissa kohti Belize Citya. Matkaseurana meilla oli varsinaisia friikkeja: joko Belizeen vetaytyneita amerikkalaisia hillbilly-homomiehia (Antin tulkinta) tai sitten TODELLA pelottavia ja jumalaapelkaavia ja naisia vihaavia amisheja. Tiinan oli pakko vaihtaa paikkaa pois niitten polttavan katseen tulilinjalta.
Belize Cityssa saatiin opetus kulttuurieroista, luonteva suomalainen epaluuloisuus ja varautuneisuus sai heti nenilleen: "Hey mon, iz Belize, people is friendly here!"
Ainakin nopean lapikavelyn perusteella Belize City vaikutti mainettaan paljon letkeammalta paikalta.
Viela 45 minuuttia vesitaksissa ja saavuttiin Caye Caulkerille, wannabe-Jamaika -saarelle, jonka ainoat kulkuvalineet on polkupyoria ja golfkarryja. Ja siella ei siis golffata.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti